Lauantaina voin syödä ihan mitä vaan

Lauantai-iltana rentoudutaan luvan kanssa kokkailemalla tai raflailemalla hyvien ystävien kanssa. Kun herkkupäiviä on viikossa vain yksi, saa sen vetää snadisti överiksi. Eilen päivä alkoi 4 km hiihtolenkillä, joka osottautui tuskien taipaleeksi viimeksi yli 10 v sitten hiihtäneen poikaystävän kanssa. Itsekin tutustuin lajiin uudestaan viime vuonna ensimmäistä kertaa ala-asteen tuskailujen jälkeen, joten tekniikka on allekirjoittaneellakin selvästi hakusessa. Mutta pääasia, että hiki tuli! Laji on niin kehoa hivelevä, että treenit jatkuu pikkuhiljaa...

Takaisin asiaan, eli ruokaan. Eilen käytiin vanhojen yTiimi-ystävien kanssa illallisella Kuopion uusimmassa ravintolassa, Kunkussa. Kunkku on "lähtöisin" Tahkolta, jossa sen sisarravintola Syvärin Kunkku toimii. Ravintolalla on a'la carte lista ja burgerilista, josta oman annoksenikin valitsin, sillä a'la carte ei sykähdyttänyt ja hinnat olivat korkeahkot. Ravintolan sisustus muistuttaa hiihtokeskusten afterski- ravintoloiden tyyliä ja oli oikein tunnelmallinen. Söin Garlic Burgerin, jonka sivuun tuli ranskalaiset ja ketsuppia kupissa. Ruoka oli hyvää, muttei se sykähdyttänyt millään tavalla. Aika perusmättöä, vaikkei siinä mikään ollut pieleen mennytkään. Hinta oli ok, muistaakseni 13 €. Jälkkärit ja alkkarit (ystäväni mukaan tarkoittaa alkuruokaa) olivat kampanjassa -50 %. Omistajat ovat Savon Sanomien mukaan halunneet hakea kansantajuisempaa konseptia, mikä on mennyt varmaan aika nappiin. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämän päivän ravintolapalveluiden käyttäjät ovat melko laatutietoisia Kuopionkin kokoisessa kaupungissa, joten ruoan laatuun ja differointiin kannattaa ehdottomasti panostaa. Burgereita kun tarjoillaan lähes joka ravintolassa. Pähkinänkuoressa: ihan kiva paikka, viihtyisä ympäristö, hyvä sijainti, ok ruoka, mutta vähän pliisu fiilis paikasta jäi. Ravintola on avattu tässä kuussa, joten mielenkiinnolla jään odottelemaan, miten Kunkkua lähdetään viemään eteenpäin. Siltikin, pihviravintola Hiiltä jäin epäilemättä kaipaamaan.

Seuraavaksi kuvasarja viime lauantain itse kokatuista herkuista. Tämä setti sisältää "iha hitosti" kaloreita, rasvaa ja sokeria, ja niin saa mun mielestä kerran viikossa ollakin. Ainakin omalle kohdalleni olen sen näin järkeillyt ;).

Alkuun kestosuosikki: Valkosipulietanat parmesaanilla

Pääruoaksi loihdittiin: Kennedyjen suosikki - hirveen kermainen pasta (pekonilla)

Jälkkäriksi: Rocky Road

Huuhdeltiin alas kevyellä punkulla. Reseptejä en tällä kertaa jaksanut riipustella. Saa toki kysyä!

Näin tää mamma liikkuu!

Viikot ovat melkoista säätämistä työssäkäyvälle ja liikkuvalle yyhoolle (inhoan tuota hyh niin leimaavaa termiä, mutta olkoot nyt). Mihin saan mahtumaan omat ja lapsukaisen harrastukset? Miten kuljetukset jne. Meillä ei ole ollut autoa sen jälkeen kuin Poloseni irtisanoi sopimuksensa viime vuonna. Tämä on sekä siunaus, että kirous, mutta penniäkään en tällä tulotasolla halua autoon kuluttaa. Tosin miekkosella on auto, jota silloin tällöin käytän, ja kulut ovat hänen maksettavissaan. Kjäh. Noh, mutta lähtökohtaisesti olen autoton immeinen.


Monesti kuulee lapsellisten ihmisten (= ihmisten, joilla on lapsia) suusta, että minun aikani ei riitä mitenkään liikkumiseen. Pure bullshit sanon minä! Ja minä voin niin sanoa, sillä olen poikani kanssa asustellut kaksin lähes koko hänen elämänsä (kohta 6v) ajan. Kun rapiat 5 v sitten kovasti tisulla viihtyvän vauvan ininä alkoi ketuttaa, lähdin pojan mummon vinkistä juoksemaan. Pakkasin lapsen vaunuihin, lapsi vaikeni ja minä juoksin. Juoksin niin pirusti. Ennen lasta en olisi koskaan kuvitellut juoksevani muutamaa kilometriä pidemmälle, sillä olen aina ollut ns. satunnaisliikkuja. Tuo hiljainen hetki  ja aivojen tuuletus oli kuitenkin niin kaivattu lisä päivääni, että juoksu jäi päälle, ja lapsen ollessa 9 kk painoin 6 kg vähemmän kuin nyt, mikä tekee 52 kg. Liian vähänhän se oli, mutta ei voi sanoa, ettenkö olisi päässyt raskauskiloista eroon. Toki laihtumista vauhditti tuolloinen "imit mut kuiviin"- meininki by my son. Tämä oli se hetki, kun liikunnasta tuli pysyvä osa elämääni. Don't get me wrong, en minä mikään himotimmi ole (vielä ;) ), mutta pää on pysynyt kasassa liikunnan avulla.

Kuopijon mahtavista maisemista ammentaa energiaa lenkkeihin

Sittemmin liikkumisia olen soveltanut lapsen iän ja hoitokuvioiden mukaan. Rattaissa viihtyvä lapsi on helppo ottaa lenkille mukaan ja lihaskuntoa pystyy monipuolisesti tekemään kotona välineittäkin. Nyt lenkillä pikkujätkä sotkee hirveetä kyytiä polkupyörällä ja mamma yrittää pysyä koiran kanssa perässä. Talvella tilalle tulee pulkka, jota koira tai minä itse vedän. Lapsen kanssa yhteiset luistelu-, hiihto-, laskettelu-, uinti-, jne. retket eivät aina ole mahdottomia hikitreenejä, mutta hauskaa se on! Minulle on tärkeää, että liikunta kasvaa lapsen elämään jo pienestä pitäen.

Kuntosaleja on moneen lähtöön ja jos rahatilanne antaa periksi, jäsenyyden voi ottaa paikasta, jossa on lapsenvahtipalvelu. En halua mainostaa, mutta itse käytä(i)n Fressiä, jossa on monipuolisesti jumppia aikuisille ja muutamia myös lapsille, hyvät puitteet salihommiin, hyvät suihku- ja pukutilat, infrapuna- ja tavallinen sauna jne. Poika viihtyi kivasti treenin ajan valvotulla leikkipaikalla tai omassa jumpassaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla- iloa molemmille! Muiden harrastusten ja kiireiden hypätessä kuvioihin irtisanoin juuri tuon 60 e /kk jäsenyyden. Harmi. Tästä huolimatta sisällytän jatkossakin liikuntavaliooni lihaskuntoharjotteita. Treenit vaan siirtyvät satunnaisille saleille ja kotiin.

Viikko-ohjelmakseni kaavailin tällaista:

Maanantai: Lenkki + lihaskunto
Tiistai: 1h ohjattu joogatunti
Keskiviikko: 1h tanssitunti
Torstai:  Aamujooga itsenäisesti 1h, illalla pojan jalkapallotreenit -> sillä aikaa sali/lenkki koiran kanssa
Perjantai: vapaa
Lauantai:  Lenkki/hiihto + jooga/ lihaskunto
Sunnuntai: Lenkki/hiihto + lihaskunto/ jooga

Työmatkat liikun pääsääntöisesti kävellen n. 2-4 km suunta, riippuen missä kiinteistössä toimin milloinkin. Jos viikonloppu sisältää rankkoja rientoja, jää toinen liikuntapäivä luonnollisesti pois, jonka voi toki yrittää siirtää muulle päivälle ;). Runkona pidän 3h joogaa, 1 h tanssi, 3h lenkki, 1-2 h lihaskunto per viikko. Yritän kuitenkin panostaa siihen, että stressittömällä linjalla mennään, sillä se ei ole kenenkään etu. Jos joku treeni jää välistä niin maailma ei kaadu.

Aloitin astangajoogan, mikä on suhteellisen rankkaa lihaskuntoa jo sekin. Olen tässä mietiskellyt, josko lihaskuntotreenin korvaisi pikkuhiljaa joogalla. Lihassäryt ja jumitukset kyllästyttää ja joogan avulla olen jo nyt saanut syvyyttä elämääni. Siitä lisää myöhemmin... Toisaalta tykkään myös kunnon hikitreenistä, jossa sydän tulee rinnasta ulos. Cross Fit- treeneistä olen ottanut vinkkiä viimeaikaisiin ähellyksiin, siitäkin lisää myöhemmin :)

Säätämistä on, mutta siihen tottuu ja se helpottaa, kun osaa ottaa lähimmäisten tuen ja avun vastaan. Lämmin kiitos siis siitä pojan ihanille mummeille ja ukeille, ystäville ja omalle miekkoselle. <3

Ahh, tämä kirjoittelu on kyllä yksi lempipuuhistani. Sen avulla olen saanut apua viliseviin ajatuksiin ja runkoa ja innostusta arkeen. Mii laik!

Pahoittelut huonolaatuisista kännykkä-otoksista!

Ihanaa viikonloppua kaikille, ja suuri kiitos lukijoille, joita lisääkin kaivattaisiin! :)

Give up the shit that weighs you down

Minun on pitänyt postata viikon treeniohjelmani, mutta sovitaanko niin, että se tulee seuraavaksi? Se on vielä muotoutumassa omanlaisekseen, joten en halua sitä vielä julkaista. Meanwhile, liikkukaa ja tehkää juttuja, jotka tekee teidät onnelliseksi!

Tammikuu on ollut minulle mahtavin kuukausi aikoihin! Uusia harrastuksia on tullut kuvioihin, viimeisetkin epäterveellisyydet ovat jääneet pois ja energiaa vaan ryöppyää jostain. I'm so happy! Liikunnalla, hyvälaatuisella unella ja terveellisellä ruoalla on tässä asiassa iso rooli. Starttasin viime viikolla aiemmin postaamani ruokaohjelman ja kerron nyt, miten se on vaikuttanut minuun.

Töihin evääksi kasa salaattia kermaviilikastikkeella, kanaa, täysjyväpastaa, kananmuna

Kuten aiemmassa julkaisussani mainitsin, olen syönyt jotakuinkin sitä rataa jo pitkän aikaa. Nyt vaan vedän settiä tiukemmalla linjalla, enkä sorru herkutteluihin. Tähän auttaa se, että viikossa on yksi herkkupäivä, jota odottaa kuin kuuta nousevaa. Viime viikolla aloitin jo tiistaina lauantain menun suunnittelun ;)... Olo on ollut hyvä. Turvotus ja masu-ahdistus on hävinnyt, olo on energinen, eikä ruoka stressaa.

Levite voista, oliiviöljystä, persiljasta ja valkosipulista

Annoskoot on helppo jakaa esim. näin. Kuvan jauheliha sis. 10 % rasvaa eikä paistossa ole käytetty rasvaa

Olen mitä syön. Olen enemmän sinut itseni kanssa kun tiedän mitä suuhuni olen laittanut ja mitä laitan seuraavaksi. Keho ja mieli kulkee toisiinsa sitoutuneena ja minulle, kuten monille muille naisille JA miehille ruoka on paljolti mentaalinen juttu. Onneksi olemme erilaisia ja joku tapa toimia ei sovi yhdelle, vaikka toiselle se natsaa ihan satasella. Suosittelen ainakin kokeilemaan viikon ruokaohjelmaani. Printtaa se ja laita jääkaapin oveen. Tee samoin myös liikunnan suhteen, mutta jätä tilaa muokkaukselle ja hyville vaihtoehdoille. Älä mieti, vaan tee!

Tee illalla jo seuraavankin päivän eväät

Itse olen niin apina, että kun minulla on asiat paperilla ylhäällä suoritan ne mukisematta. Se A4 toimii minulle äitinä ja auktoriteettina. Olen myös oppinut, että jos hairahdun sivuraiteille listalta, on siitä aiheutunut huono omatunto paljon suurempi paha kuin suklaapatukasta saatu mielihyvä. Viime viikolla en kärsinyt oikeastaan lainkaan himoista, mikä on hyvä merkki. Ruokavalio on hyvässä balanssissa eikä puutostiloja ole syntynyt. Rankan työviikon päätteeksi herkut kävivät mielessä, mutta kaidalla tiellä jaksoi pysyä kun edessä häämötti luvallinen herkkupäivä.

Kokeile syödä terveellisesti, ja kun olet niin tehnyt, käytä useampi hetki kuulostelemalla omaa kehoasi ja vireystilaasi. Voittaako vallitsevan olon hetkellinen sokerihuuma ja sen myötä tullut morkkis ja etova olo? Tiedosta nämä asiat. Tiedostamisen avulla voi päästää irti "shitistä", mikä vetää sinua alas. Sama pätee tunne-elämän asioihin ja muihin ihmisiin. Hae syy seuraus-suhteet, tiedosta ja eliminoi.

Jos joku ihminen saa sinulle pahan olon kerta toisensa jälkeen, mieti onko hän arvoisesi tai edes ajatustesi arvoinen. Itse jään helposti murehtimaan suhteissa syntyviä klikkejä, mutta olen pikkuhiljaa oppinut päästämään niistä irti. Tämä on paljolti ihanan ja viisaan poikaystäväni tolkuttanumisen ansiota. Onko sinun pakko olla tekemisissä ihmisten kanssa jotka tuovat elämääsi enemmän murhetta kuin iloa. Yksinkertainen asia, mutta minulle nähtävästi tavattoman vaikea. Päätös siitä, oletko jonkun kanssa tekemisissä on täysin sinun. Jotkut ihmiset tekisi mieli lähettää raketilla avaruuteen, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Jos kanssakäyminen on jostain syystä väistämätöntä, vedä se minimiin äläkä anna toisen enää järkyttää tasapainoasi.  Ks. kuva yllä. Sinä olet sinä ja vain sinä olet oman mielesi kuningas.

Sama koskee työtä, ruokaa, harrastuksia. Jos juoksemisen ajattelukin saa sinut jo voimaan pahoin, älä tee sitä. Etsi muita vaihtoehtoja, mene tanssitunnille tai pelaamaan sulkapalloa hyvän ystävän kanssa. Tee juttuja positiivisen kautta, se kantaa hedelmää. Kuuntele itseäsi!

Mummin ja tädin supertee

On kiva ilahduttaa itseään ja lähimmäisiään uusilla ja kiehtovilla makunystyröitä hivelevillä jutuilla. Tässä eräs lapsuudestani tuttu teeresepti. En ole pitänyt tätä kovin kummallisena juttuna aiemmin, sillä minun mummolassa teetä on juotu aina tähän malliin. Suomen luonto on täynnä mahtavia yrttejä, joita kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa.

Mummini ja tätini keräävät kesäisin talteen mm. koivunlehtiä, apilaa ja nokkosta. Ei ole hankalaa, mutta suosittelen tutustumaan keräys- ja kuivatusohjeisiin ennen operaation aloittamista. En todellakaan ole ekspertti, mutta aion ehdottomasti lähteä rämpimään ensi kesänä metsään yrttien perässä.

Mun mummin ja tädin Supertee

Mittaa kattilaan kupilla vettä sopiva määrä. Kiehauta vesi. Lisää joukkoon vajaa kourallinen yrttejä ja n. 1-2 cm tuoretta inkivääriä ja keittele n. 15 min miedolla lämmöllä, niin että maut ovat irronneet ja seos saanut väriä. Itse raastoin inkiväärin, mutta voi varmasti laittaa kokonaisenakin. Siivilöi kuppeihin, lisää hunajaa ja nauti.

Tämän teen keittely tuo kotiin ihanat suomalaisen kesän aromit.

Muutamia faktoja yrteistä:

- Yrtit monipuolistavat kasvivalikoimaa ja antavat ruuille uusia makuvivahteita. Kotimaamme yrteissä on valoisan kesämme vuoksi korkea aromipitoisuus.

- Luonnonyrtit ovat usein myös ravintoarvoltaan parempia kuin vastaavat viljellyt kasvit. Esimerkiksi nokkosen ja voikukan lehtien vitamiini- ja kivennäispitoisuudet ovat selvästi suuremmat kuin pinaatin ja salaatin. Yrtit ovat muiden kasvien tapaan hyvin vesipitoisia, vähärasvaisia ja näin ollen vähän energiaa sisältäviä. Niissä on runsaasti suoliston toiminnan kannalta tärkeitä kuituaineita

- Monet yrtit ovat keruukelpoisia jo varhain keväällä -aikana, jolloin viljeltäviä kasveja vasta kylvetään maahan. Keruuaika riippuu kuitenkin kasvista ja käyttötarkoituksesta.

- Yrtit ovat puhdasta ruokaa, kun niiden keruussa noudatetaan keruupaikoista annettuja ohjeita.

- Keräämällä yrttejä voi pienentää omia ruokamenojaan ja toisaalta hankkia lisätuloja . Jos kahvin ja teen sijasta käytetään yrttijuomia, saavutetaan myös kansantaloudellista säästöä.

- Yrttien keruu on virkistävä harrastus, jossa hyöty ja huvi yhdistyvät. Se lisää luonnontuntemusta ja tarjoaa luonnollisen liikuntamahdollisuuden.

- Lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettäviä kasveja sanotaan rohdos- eli lääkekasveiksi. Niitä kerätään luonnosta ja myös viljellään. Eräät rohdoskasvit ovat myrkyllisiä. Pieninä määrinä käytettyinä nämä aineet ovat kuitenkin tehokkaita, joskus jopa korvaamattomia lääkkeitä. Toisten rohdoskasvien vaikuteaineet ovat miedompia. Näillä aineilla on todettu olevan suotuisa vaikutus ihmisen elintoimintoihin. 

Lähde: Yrttitarha 2014

Viikon ruokaohjelma

Arkena on helppoa syödä fiksusti. Työaikani on säännöllinen (ma-pe 8-16), mikä helpottaa ruokailujen suunnittelua. Olen koostanut omien kokemuksieni sekä aikojen saatossa pläräiltyjen nettisivujen pohjalta ruokaohjelman. Korostan, etten ole alan ammattilainen. Olen syönyt näin enemmän tai vähemmän jo pitkän aikaa, mutta nyt aion vetää setin tiukemmin ja jättää ne "entä-jos-yksi-vaan-konvehdit" ja muut herkut pois. Viikonloput ovat asia erikseen, mutta silloinkin herkuttelu saa jäädä vain ja ainoastaan yhteen päivään, eikä pe-la-su- linjalle.

Minun tavoitteeni?
Tällä suunnitelmalla lisättynä säännöllinen liikunta lähtee kilot takuuvarmasti etenkin jos ylipainoa on päässyt kertymään. Olen normaalikokoinen 168 cm/ 57,5 kg. Tavoitteenani ei ole niinkään pudottaa painoa, vaan kiinteytyä, kasvattaa kuntoa ja voida hyvin. Kun läski muuttuu lihakseksi, nousee paino väistämättä. Oma liikkumiseni on lihasharjoittelupainotteista, jolloin olen kerta kerran jälkeen huomannut painoni hieman nousevan harjoittelun alussa. Harjoittelullani paino pysyy kuitenkin alun jälkeen melko tasaisena.

Älä näe nälkää ja syö turvallisesti
Hyvänä ruokailuvälinä pidän kolmea tuntia, ja näillä aineksilla ei ehdi tulla päivän aikana nälkä kertaakaan. Rauhoita ruokailuhetkesi, keskity maistelemaan ja pureskele ruokasi hyvin. Jos tilanne vaatii, niin voit silloin tällöin vaihtaa esim. päivällisen ja iltapalan paikkaa päikseen. Näin teen treenipäivinä, sillä salille ei ole kiva mennä maha täynnä ja treenin jälkeen keho tarvitsee kunnon ruoan.

Jokainen taplaa tyylillään, itse tykkään syödä mahdollisimman puhdasta ruokaa ilman turhia lisäaineita. Ei siis keinotekoisia makeuttajia eikä kevyttuotteita. Jos on pakko, niin heitä mielummin vaikka pari tl sokeria/ hunajaa tuorepuuroon kuin, että söisit aspartaamilla kyllästettyjä mehukeittoja tms. On hyvä tietää mitä suuhunsa laittaa. Tietää, mitä se on, mistä se on tullut ja mitä se aiheuttaa sinulle, hyvässä ja pahassa. Don't get me wrong, osaan minä repsahdellakin, vetää välipalana läppäpizzaa, herkutella irtokarkeilla jne. ;). Mutta pääosin syön näin:

Aamu n.klo 8.00 
Pari lasillista vettä
Tuorepuuro*

Lounas klo 11.00
Salaattia + proteiininlähde** 100- 150 g
Kastikkeena itse tehty kermaviilikastike/ 2 tl öljyä
Keitetty kananmuna / raejuustoa 40 g

Iltapäiväpala klo 14.00
Raejuusto 200g TAI maustamatonta rahkaa 250 g
Marjoja/ omena/ mandariini

Päivällinen klo 17.00
Salaattia + proteiininlähde** 100-150 g
Kastikkeena itse tehty kermaviilikastike/ 2 tl öljyä
Kananmunan valkuaista/ raejuustoa 40 g
(+ 1dl riisiä/ couscousia/ kokojyväpastaa) -> vain treenipäivinä!
Jälkkäriksi marjoja/ appelsiini/ mandariini/ omena

Iltapala klo 20.00
2 viipaletta täysjyväruisleipää
päälle kevyesti voi-oliiviöljylevitettä***
kalkkunaleikkelettä/ tonnikalaa/ juustoa
reilusti tuoreita kasviksia
Vihreää teetä

Teetä voi juoda niin paljon kuin napa vetää, kahvia normaalisti. Molemmat ilman makeutusta. Pääaterioilla lasillinen rasvatonta maitoa. Vettä tulisi juoda 1,5-3 litraa päivässä. Pidä vesipullo lähettyvillä kaikkialla.

Salaattipohjan voi koostaa eri salaateista, tomaatista (myös aurinkokuivattu), kurkusta, paprikasta, punasipulista, omenasta jne.

* Juotava tuorepuuro

2 dl maustamatonta jogurttia
1 dl rasvatonta maitoa
1 rkl pellavansiemenrouhetta
1/2 dl kaurahiutaleita
marjoja jos pakkasesta löytyy
1 banaani

Jos tuntuu, että aamulla tarvitsee jotain tuhdimpaa, voi jogurtin korvata maustamattomalla rahkalla. Rahka sisältää yli tuplasti enemmän proteiinia, mikä vie ja pitää paremmin nälkää. Itselle jogurttiversio on ollut riittävä. Pellavansiemenrouheesta saa hyviä rasvoja, proteiinia ja kuitua ja se auttaa vatsantoimintaan. Banaani makeuttaa puuron niin, ettei sokeria tarvitse lisätä. Tämän puuron voit blendata illalla blenderissä tai sauvasekoittimella ja nauttia aamulla vaikkapa työmatkalla sheikkeristä.

** Proteiininlähde voi tässä yhteydessä olla naudanliha (max 10 % rasvaa)/ kanaa/ kalkkunaa/ kalaa/ fetaa/ soijasuikaleita tms./ tofua. Osta kaikki maustamattomina/ marinoimattomina, ja mausta itse hyvin. Oma tämänhetkinen lempparini on Kreikasta tuotu tsatsiki- mausteseos, mikä on tarkoitettu jogurttiin lisättäväksi, mutta toimii erittäin hyvin ihan kaikkeen. Maustehyllyistä löytyy kivoja seoksia, kokeile jotain uutta!

*** Voi-oliiviöljylevitettä en ole itsekään vielä tehnyt (huomenna!), mutta silmääni sattui joskus helppo ja terveellinen ohje, jota muokkaisin himpun maustamalla levitteen omilla suosikeillani:

200 g luomuvoita
1 dl oliiviöljyä
1 dl vettä
persiljaa
murskattua valkosipulia
suolaa kohtuudella jos on tarve

Vatkaa pehmeä voi ja öljy tasaiseksi massaksi. Lisää kylmä vesi ja hienonnetut yrtit ja valkosipuli. Ei sisällä turhia E-koodeja ja kummallisuuksia ja on takuuvarmasti hyvääää!

Vinkki!
- Tee hyvää ruokaa. Hyödynnä yrtit, valkosipuli ja koko mausteiden kirjo.
- Suunnittele viikkosi ajoissa ja osta isompi satsi ruoka-aineita kerran- kaksi viikossa. Ennakoi rutiinimuutokset ja varaudu niihin.
- Eliminoi herkkukätköt
- Jos lapsesi ei innostu samoista jutuista, tee jääkaappiin isompi satsi ruokaa kerralla (makaroonilaatikko, kinkkukiusaus, kalakeitto...). Jos lapsi on päiväkodissa, saa hän siellä joka päivä eri ruoan, joten jos samaa ruokaa syödään kotona muutama päivä peräkkäin, se tuskin on vaarallista.
- En ole koskaan ollut mikään kalorikiimailija, mutta tänään testasin kalorilaskuri.fi- sivuston. Oma kulutukseni tälle päivälle oli reilu 1700 kcal (kevyt toimistotyö, 20 min työmatkakävely). Laskin myös päivän kalorisaantini ruoasta, mikä oli noin 1450 kcal tänään. Suosittelen laskeskelemaan kalorit edes yhtenä päivänä, jotta saa perspektiiviä eri ruoka-aineiden ja oman kulutuksen suhteen. Omena vs. banaani ja sitä rataa.

Sitte vaan syömmään! Seuraavaksi jaan treeniohjelmani. Kannattaa seurailla :)

January's got some balls!

Tämä on se kuukausi, kun vuosi kääntyy aina parempaan suuntaan. Ei pelkästään siksi, että päivät ovat alkaneet pidetä, vaan myös siksi, että (ainakin useimmat) ovat juuri ottaneet vuoden ainutlaatuisimman time offin ja rentoutuneet rakkaimpiensa parissa joulun seudun latautuen uuteen vuoteen. Ylensyöminen on tietenkin se juttu joulussa. Suklaa- ja kinkkuvuoret vaan tuppaavat kerryttämään rehellistä läskiä juuri niihin vääriin paikkoihin ja olo tapaninpäivän tienoilla on kerrassaan hirveä. Pohjoiskarjalaiset sukujuuret omaavan perheeni huulilla raikui taas sananparsista rakkain: Syö, syö sika, syksyllä tapetaan. Joulun ruokamenoilla kuolema korjaisi aiemminkin.

Toisaalta, mässäilystä aiheutuu helposti totaalinen kyllästyminen syömiseen, mikä johtaa positiiviseen efektiin monien elämässä. Useat lähtevät tekemään elämäntaparemonttia, harrastamaan uusia juttuja tai herättelemään vanhoja innostuksia. Olematon, suklaalla kyllästetty selkäranka vahvistuu ja munat kasvaa tilalle!

 Media vilisee vinkkejä parempaan kroppaan, ruokaan, elämään. Eri laihdutusohjelmien ja uusimpien liikuntavillitysten ylenpalttinen hehkutus pännii useimpia, mutta on olemassa meitä joitakin, jotka intoilee median mukana "koko kansan muutoshalusta". Tammikuun läskinkarkoituslöpinät ovat tuttuja jo lapsuusvuosien lehtien palstoilta, mutta viime vuosina ihmisten tietoisuus kehon hyvinvointiin liittyvistä asioista on kasvanut huimasti ja nämä löpinät ovat laajenneet ympärivuotisiksi. Mahtavaa! Kun voimme hyvin, huomioimme ympärillä olevat paremmin ja maailmasta tulee parempi paikka olla. Niin ainakin toivoisi.

 Itse kaavailin jo syksyllä tammikuun uudet harrastukseni. Kuten jo aiemmassa postauksessa kerroinkin, on omalla kohdallani ollut havaittavissa pientä kyllästymistä perusbodaamiseen. Kunnon treenin jälkeen on aina hyvä olo, mutta draivi salille lähtemiseen on hiipunut ja koko kropan jumitus kyllästyttää. Pähkäilin jo syksyllä miten voisin kehittää itseäni vähän syvemmin kuin lihastasolla ja sytyin taas tanssiin. Muutakin on luvassa, mutta siitä myöhemmin lisää...

Kipinä salihommiin ei ole kuitenkaan täysin sammunut, vaan päätin lähestyä sitä nyt uudesta ulottuvuudesta, kaikkien huulilla jo tovin olleesta Crossfitistä. Teen vielä tämän viikon aikana itselleni Crossfit- painotteisen liikuntaohjelman ja postaan sen tänne blogiini. Toivottavasti siitä on hyötyä myös jollekin muulle tsemppiä tarvitsevalle!

Liikunta ei ole minulle ongelma, vaan se, mitä laitan suuhuni. Minun läskit eivät tule liikunnan puutteesta, vaan liiasta mässäilystä, ns. pallittomasta ruokavaliosta. Tiedän oikeat jutut hirmuisen hyvin, mutta rakastan hyvää ruokaa ihan liikaa ja rentoudun herkutellen. Aion tehdä samaan rykäisyyn myös siis ruokaohjelman omaksi ja lukijoiden hyödyksi. Tänään vedän kasan lettuja ja viikonloppukin saa mennä ruoan suhteen vielä meleko hövelisti. ;)

Stay tuned!

Google Plussa -headache ¤#&"(!)?

Kyllä voi yhden gadgetin rämppääminen olla hermoja raastavaa tässä Google-landiassa! Haluan blogini sivuun gadgetin, jonka avulla on helppo ryhtyä seuraamaan blogiani. Puolitoista tuntia olen taistellut tälle iltaa, ja nyt heitän hanskat seinään. Aiemmin olen tehnyt tämän saman, mutta nyt en luovuta! Voi "/&#¤)"=!"? miten voi olla raastavaa! Jotta voin kyseisen gadgetin liittää sinne, on minun liitettävä Google + accountini bloggeriin ja blaablablaa. Tehty, mutta en halua, että koko nimeni ja Google + accountini koristaa blogin sivupaneelia.

Sitten kun teen sitä, niin häviääkö Youtube- tilini ja kun teen tätä niin miten käy Gmailin. Fuuuuu....! Hirveä sivustojen ja profiilien viidakko! EI! Viidakko on kaunis kuvaus siihen nähden. Tämä on syvä mutainen, liejuinen ja lemuava suo!  Itseasiassa en välittäisi käyttää koko Google + profiilia...

Osaisiko joku kiltti auttaa? :)

Rakkautta vain

Kauan sitten minussa aavistus jo sinusta...

Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa. Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan.

Jos joskus pimeässä yksin seison ja liekki sammunut jo kylmä on, en tiedä voiko sitä eloon saada kukaan toinen.

Puss och kram,

T. Vilkku ja Mama

No such thing as too much chocolate - cupcakes

Sain joululahjaksi Cupcake- telineen, joten kuppikakkuilu on himottanut aatosta saakka. Vaikka cupcake- buumi on jatkunut jo hyvän aikaa, minulta se on mennyt vähän ohi. Kutkuttavia ohjeita on netti pullollaan, joten näitä helppoja herkkuja tulee varmasti väännettyä useampaa versiota. Omani tein joululta jääneiden suklaakonvehtien innoittamana Valion reseptejä soveltaen.

No such thing as too much chocolate - cupcakes

2 munaa

1,5 dl sokeria

1 prk (200 g) maustamatonta rahkaa

1 dl Oivariini juoksevaa

2 dl vehnäjauhoja

1 dl kaakaojauhe

2 tl leivinjauhe

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, sekoita joukkoon rahka, rasva ja jauhoseos. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Jaa taikina muffinivuokiin. Paina joukkoon valitsemasi konvehti ja peitä se nokareella taikinaa. Paista keskitasolla 175 asteessa n. 20 min. 

Leivonnassa suosittelen käyttämään huoneenlämpöisiä aineksia. Esimerkiksi kananmunat on helppo saada jääkaappikylmästä huoneenlämpöiseksi pitämällä hetken vesihauteessa. Jos haluat leivonnaisesta kosteahkon ja mehevän, pidä huoli ettei paistoaika ole liian pitkä.

*ituiks(wo)män kuorrutus

100 g valkosuklaa

100 g maustamaton tuorejuusto (voi olla myös esim. appelsiini)

1-2 dl tomusokeria

Sulata valkosuklaa varoen mikrossa tai vesihauteessa. Sekoita joukkoon tuorejuusto. Kun seos on tasaista, lisää tomusokeri. Alkuperäisessä ohjeessa määränä oli 1 dl, mutta seoksesta tuli todella löysää, joten suosittelen lisäämään tomusokeria ihan reippaasti. 

Ohjeen kuvasta sain käsityksen, että kuorrutus olisi pursotettavaa, joten tyrkin seosta Städterin pursotinpussiin, josta se suorastaan valui kuppikakkujen päälle. Lopuksi tyydyin lusikoimaan kuorrutteen ilman turhia hifistelyjä. Yllä ensimmäinen versio kuorrutteesta ennen tomusokerin lisäystä. Alla jälkeen.

Ulkomuoto ei ole kovin hääppöinen, mutta maku meni aivan nappiin. Ei muuta ku mums!

καλή όρεξη! - Hyvää ruokahalua!

Loma on mennyt hyvin hyvin hyvin rennosti. Sängystä ei nousta ennen kymmentä ja liikkeelle päästään aikaisintaan klo 13. On aikaa ja energiaa lenkkeillä, leipoa, kokkailla, viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa, katsoa leffoja jne. I-hanaa! Eilen nautittiin lounasta äidin ja Viljamin kanssa Kuopion parhaassa (ja ainoassa) kreikkalaisessa ravintolassa, Ravintola Kreetassa.

Vilkkis haaveili jo päivää aiemmin Hanna Partasen lihapiirakasta, jonka hän mutusti ennen ravintolaan menoa, joten ruoka ei maistunut, mutta jätski meni alas oikein hyvin :)

Kreeta muutti liiketilansa lähemmäksi satamaa, ja vierailu näissä tiloissa oli minulle ensimmäinen. Vaikka sijainti mielestäni koki pienoisen kolauksen, on ravintola nyt paljon viihtyisämpi ja intiimimmän tuntuinen. Kreeta on ehdottomasti yksi kuopiolaisista lemppareistani, sillä ravintola käyttää kokemukseni mukaan tuoreita raaka-aineita, maut ovat ihanan puhtaita ja autenttisia ja henkilökunta on vieraanvaraista ja hymyilevää. Vierailu ravintolassa saa mielen matkaamaan hetkeksi turkoosin sinisen meren rannalle, ajatukset katoamaan lokkien kirkunaan ja laineiden liplatukseen. Plussaa on myös se, että ravintolaan ei käy minkään sortin kanta-asiakaskortti ja ruoassa on sielua.

Käytän melko paljon ravintolapalveluita, eikä tapanani ole ottaa samaa annosta kahta kertaa, vaan kokeilla mahdollisimman paljon eri juttuja. Kreetassa kuvan (yllä) annos on saanut minut niin ihastumaan, että tiedän jo pöytävarausta tehdessäni, mitä tilaan - Orektiko lautasen. Annos sisältää tzatsikia, munakoisodippiä, pita-leipää, kreikkalaista salaattia, dolmades ja grillattua halloumia. Taas kerran hieno osoitus siitä, ettei ruoan tarvitse sisältää lihaa ollakseen täydellistä! Suosittelen! Ylemmässä kuvassa äidin Garidessalata, mitä mamma myös kehui vuolaasti.

Mainittakoon vielä ravintolan seinältä silmiini sattunut Kauppalehden Menestyjä-yritys 2011 - sertifikaatti. Menestyjäluokituksessa yrityksen taloudellista suorituskykyä mitataan kuuden eri osa-alueen pohjalta: kasvu, kannattavuus, tulos, maksuvalmius, vakavaraisuus ja velanhoitokyky. Kauppalehti 2014. Ravintola-ala ja tämänhetkinen taloustilanne voi olla raadollista, joten hienoa kerrassaan. Pienen yrittäjän menestys ilahduttaa aina!

Dream yourself a dream come true

Uskon, että kun laitat ajatuksesi kohti hyvää, hyviä asioita tapahtuu. Jos junnaa negatiivisilla ajatuksilla omia toiveita ja halujaan vastaan, ei mitään hyvää varmasti tapahdu. "En osaa. En pysty. Olen liian sitä, en ole tarpeeksi tätä. Ei ole rahaa. Mutta kun..." Nämä ajatukset ovat osaksi pelkoa, osaksi laiskuutta. Ei uskalleta aidosti lähteä tavoittelemaan haluamaansa vaan jäädään kellumaan "ihan hyvään" elämään. Mikäs minulla tässä ollessa, kaikki on ihan hyvin. Ihan hyvässä ei ole mitään pahaa, jos et ole tyytymätön elämääsi. Itse asiassa ihan hyvä on erittäin tärkeä tuleva ja menevä vaihe elämässä. Mutta tyytymättömyys syö ihmistä ja näkyy ulospäinkin. Tyytymättömyyden kanssa pystyy elämään, mutta voiko se olla parempi kuin yksi epäonnistuminen? Epäonnistumisistahan syntyy myös oppeja.

Miksikö minä osaan kertoa tämän? Siksi, koska juuri minä olen ahkera unelmoimaan ja myös ampumaan unelmia alas. Nyt kokosin omia unelmiani kuvina muistoksi itselleni seuraavanlaisesti:

 

Talo, jossa minulla ja perheelläni on tilaa touhuta yhdessä, mutta myös mahdollisuus omaan rauhaan ja itsensä toteuttamiseen.

 

 

 

 

Arjen unelmia- kuraeteinen

 

 

+ terve lapsonen (ruskeat silmät ja tyttö ovat plussaa) ;)

 

+ karvainen ruttunaama ja mahdollisesti muita karvaisia ystäviä
 

Haluan nähdä paljon maailmaa.
 

Elää arkea edes hetken Suomen ulkopuolella.
 

 

Lähteä hiljentymään x ajaksi. 

 

 

Tehdä road trip accross America.

 

 

Saada ja ottaa vastaan haasteita sekä kehittyä omalla uralla.

 

 

Perustaa oma yritys lähimmäisten tuella.

 

Ennen kaikkea haluan luoda iloa ja onnea lähimmäisilleni sekä elää tervettä elämää perheeni kanssa.